Elossa...toistaiseksi

Olen siis hengissä tosiaan... On tää kirjottamine taas jääny vähän taka-alalle vaikka aiheita ois ollukkin. En kyllä nytte hirveemmin niitä tässä muista joten kirjottelen vähä kaikkee mikä mieleen juolahtaa. 

Eli tämänpäiväiset tapahtumat ovat vielä kirkkaasti muistissani not ja ajattelin aloittaa nyt vaikka niillä. Ystäväni Veera on urpo ja kettuilinki sille siitä hyvästä. Mitäs ei kerenny ajoissa. Oltiin siis Veeran kanssa tänään Matkuksessa pienten selkkausten jälkeen. Kyseisessä tapahtumassa siis oli kyyditykset pielessä koska busseja kulkee kerran tunnissa ja tämä auttamaton pölvästi onnistu myöhästymään kahesti. Sillä aikaa minä siis kävin Carlsonilla katselemassa mekkoja, joille tuskin koskaan tulee minkäänlaista käyttöä, due my disgust of socializing. Pitää kahtoo meenkö ikinä vanhojakaa tanssimaan ku takamuksen heilutus ja flirttailu omalle peilikuvalle liikunnan ykköskurssin tanssitunneilla ei ihan iske. Toisaalta eri asiaha se on ne paritanssit. Silti. Alkas vaa kuiteski ahistaa. Mut vilkasin jopa paria vaaleenpunasta/pinkkiä mekkoo sillä silmällä että voisin sovittaa leikkimielellä. Pitää sitä välillä olla prinsessa. Mitään en sitten loppupelissä sovittanut. Jätin sen seuraavaan kertaan ;). Yleisön eteen -.-'. 

Nämä kaksi (yllä ja alla) olivat minusta aivan uskomattoman kivoja. Ja kyllähän nuo vaaleenpunaset ja vaaleensinine prinsessamekkokin houkuttelivat... ;)

Manaamisen ja odottelun jälkeen saatiin sitten Veeran isältä kyyti Matkukseen ja vietettiin siellä sitten päivä. Haluan jyrsijän. Roborovskin tarkalleen. Se oli niin sulonen :3. Tai sit mä haluun kissan. Semmosen pörrösen rackdollin ;3. 

Satuin tämän kirjan näkemään Matkuksen Suomalaisessa kirjakaupassa ja kiinnostuin kovasti. Jäi tosin vielä kauppaan:(. Lisätty joululahjatoiveeksi:DD. 

Kaksi piirrustusvihkoa tosin samaisesta kaupasta tarttui mukaan ;). Mustakantisessa vihkossa on mustat sivut ja tossa minkä kannessa on kynät niin sieltä löytyy perinteiset valkoiset. 

Tämmösen ison puuterihuiskun olin jo pitkän aikaa halunnut, mutta niiden hintavuuden takia oli aina jäänyt ostamatta. Tämän kun löysin kolmella eurolla Tigerista niin pakkohan se oli investoida ;). Nyt enää löydettävänä kirkkaanpunainen luomiväri (ja vaikka kaikki muut siinä samaisessa rytäkässä vois päivittää;)) ja ois kanssa ehkä joskus investoitava kunnolliseen nestemäiseen kajaaliin ja meikkivoiteeseen. Men dem är så dyra:((. Kajaaliki pitäs olla semmone huopatussikärkinen ja väriltään musta. Harmittaa vaan ku ne vaan tuppaa maksamaan järestään yli 10€. Meikkivoiteetki on niin kalliita. Onneks mä en ainakaa toistaseks meikkaa hirveen usein... 

Tämän hankin Cybershopista. Oon haaveillu että joku päivä otan lohikäärmetatuoinnin oikealle puolelle lapaluun tienoille. Juurikin tuollainen lohikäärme olisi toiveena. Se on suuren harkinnan alla tulenko minä kuitenkaan koskaan sellaista hankkimaan. Tämä antaa mulle hieman käsitystä siitä, sopisiko edes kyseinen tatuointi minulle. Eri asia on sitte saaha itteni siihe koneen alle...

Mukava päivä hölmön kanssa ;). Thänks. 

Mielenterveyski on ollu ainaki vähän aikaan aika hyvällä tolalla ellei lasketa ajattelua; nyt on pakko puhuu jollekkin etten rupee aattelee sillalta hyppäämistä. Olen myös saanut tällä aikavälillä uuden ihmisen elämääni jolle pystyn kertomaan mitä vain. Aina jos vaan viitin kyseistä henkilöä vaivata. Mukava tunne kun on ihmisiä ympärillä jotka on valmiita kuuntelemaa ja auttamaan. Oli muute eka joka oli passittamassa psykologille. Ihan oman etuni vuoksi:). Kaikki muut on vaa ollu tyyliin tulossa hakemaan mut takasi xD. 

Mantsan projektikin on kohta tehty. Samoin kuvaamataidon. Koeviikko alkaisi keskiviikkona. Kuolen. Ehkä pitäs oikeesti ottaa itteesä niskasta kii ja opiskella. 

Huomenna aattelin alottaa päiväni keittämällä kupillisen vaahtokarkkikaakaota. Myöhemmin sitte ohjelmassa imurointia, kummankin projektin saattaminen loppuun ja ehkä valokuvausta ja piirtämistä. Vois myös harkita hakevansa kaupasta vähän suklaata ja kermaa, sulattaa ne ja dipata sinne pieniä vaahtokarkkeja samalla kun katsoo elokuvaa. Kuulostaa suunnitelmalta, eikö?;)

Joo mutta tää murmeliotus lähtee nyt nukkumaan että jaksaa huomenna lorvia. Öitä kullanmurut;). 

syksyy saapui kaupunkiin...

... mutta vaihtuu jo kohta talveen.

Perjantaina tulin siis äiskän luo Suonenjoelle. Mua on taas hirveesti hemmoteltu kun tulin tänne. Paljon hyvää ruokaa ;). Huomenna sitten olisin tulossa taas Kuopiossa käymään. Meen KAMYyn ja siitä Emmin luo yöks. Huomenna ois myös kamykirppis ja mulla ois hyllyssä varmaan 128 pokkaria, jotka vois lähtee myymään mäkeen. Muttakun ne pokkarit on täällä Suonenjoella ja ne painaa ihan älysti jos niitä lähtee johonki roudaamaan... Että en ehkä jaksa vaivautua.

Niin... Olen siis koittanut tätäkin päivitystä tehdä ainakin ehkä semmoset viis tuntia.

Nyt kun muistan niin kiitän siitä et saatiin 5 000 katselukertaa rikki ;)

Hmm...

On taas ollu vähän ideat lopussa nii ei oo oikein tullu kirjoteltua. Ja tuskin tekään jaksatte koko ajan kuunnella löpinöitäni siitä, miten haluaisin niin kovasti saada sen pirun hyvännäkösen jätkän omakseni. En siis oo tosiaan vielä saanu mitään sanottua, mutta se on työn alla. Ehkä. Jos pokka riittää enkä hajoo palasiks ja menetä siinä samalla viimesiäki rippeitä itestäni. Ptää kahtoo miten homma etenee ja vaa toivoo et kaikki menis hyvin. Ainaki sen verran etten romahtas ihan täysin... En tiiä miten mä pääsisin enää ylös jos mä oikeesti romahtasin ja menettäisin ees hetkeks järkeni. Muutenki ku järjenjuoksu on jo vähän vajavaista... Eikä mielenterveyskää taida olla ihan huippuluokkaa...

Nyt on sitte suoritettuna kahen viikon kävelyrangaistus josta tämä jälkimmäinen viikko oli arestia. Hups tuli hölmöiltyä... No se on nyt lusittu enkä oo ainakaa käsittääkseni tehny mitään mikä aiheuttaisi kolmannen viikon sanktiot. Olen siis ainakin toistaiseksi vapaalla jalalla.

Viikonlopun olin äitin luona. Pelkäsin et se ois ollu mulle hirveen vihane ja et saisin siltä vielä huudot päälle, mut ei se mitää sellasta. Se oli edellee samanlaine ku mitä se oli ennenki eikä mun tarvinnu pelätä et se huutas mulle. mun mamma on ihana<3. Äiti ja sen miesystävä lähti lauantaina vähä saunomaa ja ryyppäämään nii myö siskon kaa pidettii vähä leffailtaa. Katottiin Epäilys (joo se twilight) ja Liisa ihmemaassa -elokuvan se piirrosversio. sit myö ruvettiin kahtoo mitä ikinä telkusta sattu tulemaan...

Huomenna ois koulussa telinevoikkaa... Jeees... Onko mun ihan pakko mennä? Mulla ei oo mitään telinevoimistelua vastaan mut nyt jo pystysin ehkä sanomaan etten tykkää siitä opesta. Joo se eka näytti siltä et se vois olla mukava. Sitten se alkaaki puhumaan siitä, miten meidän täytyy tutustua uusiin ihmisiin ynnä muuta. Selitti just kaikkee sellasta joka puotti arvostusta mujn silmissä.

Viime kuviksen tunneilla ollaan otettu iPadeillä kuvat omasta pärstästämme ja muokattu ne ihan päin häränpyllyä. Sitte viime tunnilla se ope jako ne takas semmosina A3-kokosina harmaavalkosuurennoksina ja meidän piti alkaa työstämään siihe päälle. Se kuvien jako oli jo aika hienoo. Se sano aina välillä et tässä ois taas kahen tämmösen nätin tytön kuvat tai jotai sinnepäi. Sit ku se otti mun ja yhen jätkän kuvat yhtäaikaa nii se vaa sano et tässä ois sitte näiden komeiden jätkien kuvat tai jotai sinnepäi. Meen sit siihe sillee et joo... toi toine on kyllä mun :D. Se sit vaa nauro ja sano et tässä se nähään miten hyvin siitä kuvasta saa kaikki omat piirteet hävitettyä :DD. Tehtävänanto on jotai tyyliin: mielikuvituskasvot. Ite aloin työstää sitä ohuella pensselillä käyttäen mustaa ja valkosta peiteväriä. Oon aika tyytyväine tänhetkisee työtilanteeseen mut pieniä muutoksia pitää ehkä tehä et saisin siitä vielä paremman...

Mut hei onks se vääri tuijottaa sun ihastukses kuvaa ja miettii et ei herran isä se on hyvännäköne ja toisaalta et voi vadelma mä haluun ton jätkän ;)? Ei sille vaa maha mitää jos jätkä täyttää sun pään 24/7 etkä voi tehä asialle mitää :DD. Sittenku oikeesti haluaisin kertoo sille ja haaveilen kertovani ja mul on varmaa kymmene kuvitteellista mielikuvaa kyseisestä tilanteesta etkä voi olla haaveilematta että pokkaa ois tarpeeks kertoo sille... Toisaalta jottenki niiden loppu on aika eriävää matskua... Yhessä jään vaa iteksee itkee ja se vaa kävelee pois ja sanoo mun kaverille et mee tekee asialle jotai se itkee siel. Toisessa se jää ite lohduttaa mua ja kaikki kääntyy hyvin. Näitä oikeesti riittää...

Hmm... Huomaa taas etten oo kirjotellu vähään aikaan... Ja että tässä pienessä välissä on jo kerinny tapahtuu aika paljon... Uagh... Keskiviikkona ois palautuspäivä...

Joo ja saa antaa postausideoita. Omasta päästä alkaa ideat loppua... Jos teltä herkiis kysymyksiä nii voisin eräänlaisen kysymyspostauksen tehä. Joko tälleen kirjottamalla tai sitte videolla. Miten vaan. Kanelihaasteita ja chubby bunnya ynnä muita on aika turha ees ehottaa koska en rupee itteeni laittamaan semmoseen touhuun mukaan. Mut suunnillee mitä vaa. Ihan vaa jos haluutte tietää jotai erityistä tai jotai. Kolautelkaa kommenttiboksia vaikka ei ois mitää asiakaa ;).

Se on moro!

ROOM MAKEOVER

Tänään siis alkoi kunnolla koeviikko. Ensimmäisenä kokeenani englanti, joka on mulle ehkä jakson helpoin aine. Päätin pelata varman päälle ja mennä tekemään koetta jo 8.30. Viimeistään yhdeksältä piti olla koetta aloittelemassa. Tein sitä koetta sitten siinä omaan tahtiini ja erehdyin vilkaisemaan kelloa pariin otteeseen. Kymmentä vaille yhdeksän, kolmasosa tehty, kymmentä yli, melkein valmis, about 20-25 yli, palautan kokeen. Ja älyän saman tien, että kello on vasta puoli kymmenen. Ja että seuraava kertaustunti alkaa vasta vartin yli kaksitoista. Kävellen kun olin, niin en oikein voinut lähteä kotiinkaan koska hidas. Kituutin sitten koululla ja rupesin melkein koulun portaille nukkumaan. Hissan kertaus alko lähestyä ja koko ajan oli semmone fiilis et haluun vaa karata kotoo ja hakata päätä seinään yms. Että näin täällä. En saanu tietyistä syistä olla kavereiden kanssa tänään. Syyksi annettiin koeviikon rauhoittaminen. Joopa. Varmasti oli muutaki takana... Ja hyvin on koeviikon rauhoittamista ja lukemista kokeisiin, kun lukemisen sijasta järjestelet huoneen vähän uuteen uskoon. Se piti siivota ;). Vaihteeksi taas innostuin ja huone muutti vähän ilmettään. Niin ja meille vihdoin ostettiin uusi imuri :D. Ihan hyvä... En kestäny enää sitä vanhaa joka jokaikinen kerta aiheutti päänsärkyä...

ENNEN

JÄLKEEN

Oon lopputulokseen ite aika tyytyväine. Mitä työ sanotte? Vähä keltasia noi jälkeen-kuvat mut ei voi mitään ku kattovalon kaa piti pelleillä...

Mut joo ei mul muuta. Nähdään!

Yllättävän hyvin muute sopii tuo punane.. Ja mäkun oon aina väittäny ettei sovi :DD