MIKSI?!-ragepostaus

Mä en vaan ymmärrä. Miksi?! Miksi ihmisten pitää mennä liian pitkälle. Varsinkin lastenohjelmissa. Otetaan vaikka esimerkiksi Winx-club ja siitä Tecna. Jo sarjan alussa muodonmuutosten tapahtuessa, kyseisten keijujen kaikki vaatteet häviävät ja kaikki erogeeniset alueet ovat kuultavan pyörteen takana. Ja nyt päästään Tecna-esimerkkiin. Tecnalla on sarjan alussa puku, joka peittää melkein jokaisen millimetrin ihosta kasvoja lukuunottamatta. Itse kuvailisin Tecnaa hieman poikamaiseksi tekniikkaheeboksi. Mikä sitten on syynä siihen, että sarjan edetessä kaikkien hahmojen vaatteet yhtäkkiä lyhenevät radikaalisti. Juuri ja juuri niin pitkiä mekkoja, jotka näyttävät lähinnä topilta. Ja tietysti Tecnallakin on tämmöiset lyhyet röyhelövaatteet. Persoonallisuudestaan huolimatta. Vaatteet vähenevät jatkuvasti sarjan edetessä. Hahmoja tulee koko ajan lisää ja sarja alkaa toistaa itseään ja maistua pahvilta. Miksi sitä siis täytyy väkipakolla jatkaa? Mietin vaan. Yhtäkkiä kausi viisi onkin kolmiulotteista. Ja niillä on taas vaatteet päällä. Ainakin Tecnalla. Hameesta ei kuitenkaan päästä eroon. Ja vielä kun lisätään soppaan nämä lukuisat muodonmuutostyypit kuten esimerkiksi believix, crystalix ja mikä ecshantix olikaan. En osaa kirjottaa eikä oikeestaan kiinnosta. Mainittakoon vielä että ne musiikitkin, mitkä soi muodonmuutoksen aikana, muuttuivat koko ajan huonommiksi. Mä en vaan voi ymmärtää miks ne koittaa jauhaa väkipakolla jotain puolialastomia keijuja lastenohjelmina. Tai mitään muuta pesismaila takamuksessa väännettyä. Lisätään vielä että pesismaila on poikittain. Yksi hyvä esimerkki pakkojatketusta sarjasta on Pokémon. Ash ei vartu yhtään koko sarjan aikana eikä saavuta yhtikäs mitään. Suosittua sarjaa on pakko jatkaa. Näköjään. Ihmettelen tässä vaan että miks pitää koittaa keksiä jotain uutta, mikä loppujen lopuks on huonoo, kun vois pyörittää tuhannen kerran niitä hyviä lastenohjelmia. Kuten nalle luppakorvaa tai teletappeja tai muuta.

Ja sitten valitetaan miten lapset kasvaa kieroon. Pervoja kaksimielisesti kaiken ajattelevia kaksroita, jotka eivät koskaan tee mitään. Minkäs sille voi jos telkkarista näkee tommosta jatkuvasti. Onkohan se lastenohjelmien sensuuri oikeesti välillä vähän turhan alhaalla. Tekis mieli sanoo et tehkää jotain. Vaikka ei se mitään tälleen auta.

Apua otsikot vähissä!

Oikeesti. Otsikoita on mahoton keksiä.

Tästä postauksesta oli ensin tarkotus tulla video, mutta no jaa. Aika ei ois riittäny uppaamiseen ja tarkennukset heitti härän pyllyä.

Toissaviikolla (koska jos sanoisin viimeviikko tarkoittaisin juuri loppunutta viikkoa. Vaikka haluan tarkoittaa sitä edeltävää.) oltiin perjantaina Lunarin kaa nuortenillassa. Keksittiin, että mehän halutaan leipoa vaaleanpunaisia valjosuklaamuffinseja. Niin me tehtiinkin. Sunnuntaina kirkon jälkeen. Niistä tuli oikein hienoja parin kommelluksen jälkeen. Rasva mitattiin arviolta, koska leivontamargariini loppui kesken. Sitten paistamisvaiheessa huomattiin ettei meillä ole muffinivuokia tarpeeks. Oiskohan niitä kuus ollu. Mä lähin sitten juoksemaan lähikaupalle niitä hakemaan sillä välin kun Lunar vahti uunia. Palatessani ruvettiin roiskimaan sitä taikinaa ympäri leivinpaperilla peitettyä peltiä. Koska ne muffinivuoat ei oo hirveen jähmeitä niin jouduttiin sitten tukemaan kaikki muffinsit toisiinsa. Lopputuloksesta tuli tekijöidensä näköinen. Muffinsit olivat kaikki aivan ihmeellisen muotoisia piiloraiskaajia. Hyviä ne oli! Ja ihanan pehmeitä<3. Mun pitäs ehkä alkaa leipomaan useemmin.

Keskiviikkona meillä oli aika hieno alotus päivälle. Alkoi inhottavasti ruotsilla. Tai niin ajattelin kunnes opettaja ei saapunutkaan. Puolen tunnin odottamisen jälkeen 18/20 oppilasta lähti luokasta. Minä jäin ystäväni kanssa istumaan eturiviin odottamaan. Kymmenen minuutin jälkeen luokkaan tuli joku sijainen, joka antoi meille kahdelle tehtäviä. Tehtävät laitettiin myös wilman kautta muille, mutta eihän niitä kukaan ollut katsonut. Illalla menin kamyyn ja oli taas kivaa. Semmosta perus sooloilua.

Torstaina sain viestin, jossa minulta kysyttiin olisinko halunnut lähteä vetämään ala-astelaisille tytöille taidekerhoa. Olisinhan minä ehkä muuten mennytkin mutta kansiksen kässäkurssi sattui olemaan jo siinä tiellä.

Perjantaina kävin Hatsalalla häiriköimässä Lunarin, Amnezian, Shikin ynnä muiden kuvistuntia. Kävin siis terrorisoimassa vanhan luokanvalvojani tuntia. Iltapäivällä lähdin sitten Kuutamoleirille. Puijon seurakunnan järjestämä nuortenleiri Hirvijärvellä. Siellä oli ihan mahtavaa. Huippuisoset ja ohjelmat. Lauantaina kävimme soutelemassa kirkkoveneellä ja teimme iltaohjelmaan näytelmiä tuttujen tv-sarjojen pohjalta. Meidän ryhmä veti Pelkokertoimesta ripariversion<3. Aivan parasta. Ja sain taas vuoden kaipaamaani rosvopaistia. Se on vain niin hyvää<33.

Sunnuntaina sitten tultiin sieltä pois. Ja minä tyhjensin laukkuni, tein historian läksyni ja rupesin leikkelemään Souseisekin (seuraavan cossini) liiviin kankaita. Siitä voi tulla aika hieno.

Tänään saatiin ruotsista kotitehtäväksi kirjoittaa 50-sanainen kirjoitelma, joka piti palauttaa Edmodon kautta. Aikaa on ihan viimestään ensi maanantaihin. Sain sen työn ja tuskan jälkeen kirjoitettua. Olisin ehkä saanut sitä vieläkin pidemmäksi. Jos olisin jaksanut keskittyä. Palautin kuitenkin tehtävän jo hyvissä ajoin tänään. Eipähän tule kiire sen kanssa.

Pitäs ehkä miettiä sitä mediatekstityön toteutusta... En oo ees kunnolla ymmärtäny tehtävänantoa, enkä ole aloittanut. Valmista pitäisi olla ennen koeviikkoa. Samoin kuin minä varmaan luen huomenna koko hypärin kirjaa. Tai piirrän. Pitäs varmaan lukee se kirja, niin siitäkin saisi sen pienen kirjotushomman valmiiks ja etenis. Ja nyt kun äikästä alettiin puhumaan niin käännän puheeni äidinkielen esseeseeni. En osaa enää kirjoittaa kunnolla ja minusta tuntuu että se meni päin metsää. Ja missähän vaiheessa me kirjotetaan se referaatti... Ja olikohan se huomenna milloin me keskustelemme siitä luokan yhteisestä luettavasta kirjasta... Onneksi se työni on jo valmis...

Huomenna ois muuten enkun toinen verbikoe. Muistin just... Help me.

Joo... Tää postaus alkaa taas venyä niin kirjotan teille toisen semmosen postauksen vielä kohta. Näätte sitte mistä se kertoo. Mut joo. Lopussa kuvia piirrustuksista joita oon tässä suht lähipäivinä tuottanu. Osa on ihan tältä päivältä. Ja on siellä kuvia niistä muffinseistakin.

Haista siiri huilu

Siiri. Sä oot niin kuollu...

Haasteen säännöt
1# Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2# Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen
3# Haastetun pitää tehdä 11 kysymystä uusille haastetuille
4# Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5# Ei takaisin haastamista

1. Mietin miks ihmeessä teen tätä.
2. Mietin riittääkö jos on kertonu 40 asiaa itestään jo aikaisemmassa postauksessa. Ei vissiin.
3. Kiroon Siiriä Tuonelaan josta ei oo paluuta.
4. Oon vähän poika.
5. Pidän kuitenkin mekoista.
6. Meikit näyttää tyhmältä mun naamassa. Kun ei niin ei.
7. Oon ristiriitanen persoona.
8. Oon laiska
9... Enkä osaa keksiä kysymyksiä...
10. Päätin, etten aio pakottaa ketään tähän.
11. Tein tänään juutupe- ja skype-tilit.

1. Miten luokittelisit tyylisi?
Jaa-a. Enpäs tiiä.
2. Lempiblogisi?
Öööö. Emmätiiä. Sanotaan nyt vaik OLTTL
3. Mistä et pidä itsessäsi?
Elä kysy tämmöstä just ku alkaa tykkäämään itestää >< hmph. No varmaa mun väkivaltasuus...
4. Kuvaile luonnettasi kolmella sanalla?
Väkivaltanen, hullu, ristiriitainen
5. Lempijuomasi?
Kokis
6. Miksi aloitit bloggauksen?
Halusin saada asiat julki. Ja muutenki. Tuntu kivalta ajatukselta.
7. Lempihiustenvärisi?
Turkoosi on tosi kiva. Mut kyl mun luonnollinen väri on hienoin. Sateenkaarikin on tosin kiva.
8. Osaatko automerkkejä?
Kyl mä joitaki
9. Haluaisitko lävistyksen jonnekkin, minne?
Kulma. Ehkä. Tai sitten ei. Emmätiiä.
10. Sivusto, jolla vietät eniten aikaa? Facebook tai mangago. Face taitaa jopa jäähä kakkoseks ;)
11. Pidätkö kissoista?
Rakastan niitä pikku kultamuruja<3

1. Oletko koskaan tuntenut olevasi toista sukupuolta kuin oikeasti olet?
2. Onko koulu kivaa?
3. Pystyisitkö rakastumaan saman sukupuolen edustajaan?
4. Etkai ole viillellyt?
6. Tai yrittänyt itsemurhaa millään keinolla?
7. Huomasitko ettei numeroa 5 ole?
8. Tarkistitko juuri?
9. Eikö olekkin tyhmiä kyssäreitä?
10. Onko tylsää?
11. Oletko onnellinen että tämä loppui?


Joo sori en jaksa haastaa ketään. Tehkää kuka haluu tai jättäköön tekemättä.

Hommat eteenee ja peruuttaa

Elikkäs. Sain ensimmäisen kirjan äikänkurssia varten luettua. Teoriassa tänään luin kokonaan. Yllättävän hyvä kirja oli. Yllätyin todella. Mukavan helppolukuinen. Oli vaan silleen aika lyhyen tuntunen... Nyt sitten pitäs käydä kirjastosta ehtimässä se toinen kirja mikä pitäis lukee.

Tiistaina pitäis koulussa kirjoittaa se essee... Kävin tänään hommaamassa konseptipaperia sitä varten ;).

Huomenna sitten pitäs mennä kirkkoon. Lunarilla kun on vielä riparille merkintöjä suorittamatta nii meen seuraks. Kunhan se vaan muistas tulla huomenna. Tarkotuksena oli myös, että se tulis meille sen kirkon jälkeen. Aateltiin et voitas leipoo vaaleenpunasia valkosuklaa-muffinseja<3. Nyt vaan pitää toivoo et se muistaa. Varmaan muistutan sitä vielä aamulla. Pitää ehkä kanssa vähän raikata tätä mun huonetta jos meinaan, että joku saa tulla...

Oon tässä harkinnu, että tekisin juutuuppitilin. Onko porukalla ruudun takana kiinnostusta esim. videopostauksiin? En tiiä miten usein mä mun juutuuppiinkaa mitään laittasin, mutta oispahan sekin. Toisaalta musta vähän tuntuu et ketään ei jaksas piiruakaan kiinnostaa nähä mun pärstää ja kuunnella mun lätinöitä. Se on myös inhottavaa ku mulla ei oo mitään moviemakeriä yms mun koneella. Haluisin kyllä. Pystys tekee animaatioita ja editoimaan videoita. Ehkä joskus. Mutta mun pitäs keksiä mun YT-käyttikselle nimi. Onko ideoita?

Mä en enää tiiä, mitä mä mun elämällä tekisin. Nyt ku kaikki alkaa rullata taas kohtuu kivasti, et ei oo sillee elämässä mitää vikaa ja on suht onnellinen, nii tietysti sillo se kaikki merkitys hävii. Nytki alkaa olla semmone fiilis, et vaikka mä oon miten suhteessa aivan ihanan jätkän kaa josta tykkään, nii alkaa vaan tuntuu siltä, et ei se toimi. Heti kun kaikki olis hyvin nii kaikki häviää. Tuntuu siltä et mun tunteet hiipuis. Mut samalla siltä et ne ei muutu. Mä tunnun hetki hetkeltä epäilevän tätä kaikkee enemmän ja enemmän. Musta tuntuu et mä en kestä tätä enää pitkään. Et ennen pitkää tälle on pantava stoppi. Ehkä mä en vaan osaa. Ehkä mä en oo valmis. Enkä välttämättä koskaan oo. Mut minkäs sille mahtaa. Jotkut ei koskaan aikuistu. Tai musta ainakin tuntuu, ettei se hetki tuu ihan äkkiä koittamaan mulle. Tai sitte tulee. Ei sitä tiiä. Ehkä mä oon single ja ainutlaatune ikuisuuden. Ja pidempään. Mut ei sitä koskaan tiiä. Joo sori ku joudutte aina lukemaan näitä mun random avautumisia. En voi luvata lopettavani. Enkä ees vähentäväni. Jos ei kiinosta nii ei tarvii lukee. En mä pakota.

Se on aika jännä miten mä tunnen välillä olevani poika. Välillä jopa enemmän ku mitä tyttö. Mä oon useempaan otteeseen ehtiny miettiä, et haluisin olla poika. Et oonko mä nyt varmasti oikee oma ihteni. Mä oon muutenki vähä häilyväisellä rajalla. Vähän niinku kumpaaki. Mut ei sit välttämättä oikeen kumpaakaan. Sitä yleensä tulee hengattua enemmän poikien kanssa. Mietittyy kuten ne saattas funtsia. Pyrkiä huomaamattaan vähän poikamaiseen lookkiin. Sitte on niitä pieniä hetkiä jolloin haluaa vetää oikein röyhelöisen mekon päälle. Mä en vaan meinaa pysyä enää perässä. Kuka mä oon? Varmaks en osaa sanoo. En tiedä. Mun tehtävänäni on selvittää se. Ja elää sen jälkeen todellisuutta. Nyt mä vihdoin keksin kaiken tän jälkeen, mikä mun elämän tarkotus on. Tai ainakin mitä luulen sen olevan. Minun täytyy löytää itseni. Ja oppia samalla uutta ympäristöstäni. Pohtia ja päätellä. Etsiä ja löytää. Ja kun vihdoin tiedän, kuka olen, pystyn elämään todellisuuttani. Ja pystyn kehittämään itseäni eteenpäin.

Moro murut<3.

hoooo

Koulu on alkanu rullaamaan ihan kivasti. Ensimmäiinen viikko on jo ohi. Koulussa nyt ei sillee mitään uutta ja ihmeellistä edelliseen verrattuna. Samalla lailla piirtelen tunnilla ja en keskity ihan kympillä. Tai keskityn. Omalla laillani. Mun tyylini tässä vaan on sitä, että piirtää, näyttää ettei keskity, mutta kuuleekin kaiken. Silleen mä oon tähänki asti oppinu. Enkä aatellui vaihtaa mun toimivinta oppimistyyliä pois lukiossakaan. Se voi toki olla, että pitemmän kaavan mukaan tää tulee tuottaa mulle ongelmia. En oo aikasemmin oikeen lukenu kokeisiin. Sillon ku luin nii koe tuntu menevän huonommin kuin silloin, kun en lukenut.Sitä pitäs ehkä opetell ajoku uus kokeisiinlukutyyli tulevaa varten. Se on sen ajan murhe. 

Äikässä meidän pitäs tän kurssin aikana lukee kaks kirjaa. Onneks ainakaan toinen niistä ei oo kamalan pitkä. Sitten myö tiistaina ruvetaan kirjottaa esseetä. Suunnitelma pitäs olla silon valmis. Tein sen jo eilen. Tässä pähkäilen pitäisikö minun kirjoittaa toinenkin essee. Ihan vaan huvin vuoksi. Vois tehä aiheesta "mitä seurakunta tarjoaa nuorelle", mikä oli toinen vaihtoehto mistä halusin kirjoittaa. Loppujen lopuks ainakin toistaiseksi olen päätynyt aiheeseen "hyvä, paha yksinäisyys". Katotaan saanko sen esseen toimimaan miten hyvin... Toivotaan ettei se mee ihan päin honkia. 

Ne ruotsin läksyt... Saatiin tossa keskiviikkona neljä sivua kotiläksyjä. Ja kun en jaksanu oikeen keskittyä... Sain ne kuitenkin loppujen lopuksi tehtyä. Se oli vaan se läksymäärä... Entä jos se vaa lisääntyy?

...

Ainii. Vois ehkä lukee epäsäännöllisiä verbejä. Tiistaina ois niistä koe... Ja vois ehkä lukee sen ohuen kirjan ja käydä ettimässä sen toisen... No ehkä mä saan sen ekan kirjan luettuu tässä viikonlopun aikaan. Toivottavasti. Pitäs nimittäin keritä lukemaan se toinenkin kirja... Ja mulla kun ei nykyään hirveesti nää lukemassa... Koska keskittyminen ei riitä. Tai sit ei vaan oo aikaa tai oon laiska. 

Tänään meillä oli koulussa semmonen tutustumis-teemapäivä. Oli yllättävän hauskaa. Vannoin itelleni etten puhu niille mun ryhmäläisille ellei oo ihan pakko. No siltikin tänään aloin päästä vähän enemmän sisään porukkaan. Juttelin jo vähän toisten kanssa ja olin mukana. Meillä oli aika hauskoja tehtäviä siellä. Ekana kaikki alotettiin semmosella pienellä lämmittelyllä jota ryhmänohjaajat veti musiikin tahtiin. Sitte meillä oli pieni tietovisa, minkä kysymykset oli ihan ihmeellisiä. Vastausten antamisen jälkeen lähettiin kiertämään rasteja. Meidän ryhmä alotti järjestäytymisestä. Me seisottiin puomilla satuttaisessa rivissä ja meidän piti asettua kengännumeron mukaan. Maahan astumisesta tuli 10 sekkaa sakkoa ja siinä oli yks patja. Patjalla sai seisoa vain yksi kerrallaan. Aika meillä tais olla jotain 5.40, jos oikein muistan. Ne nelkyt sekaa oli sakkoo...

Siitä mentiin sitte sinne telinevoimistelupaikalle. Siellä meillä oli kaks rastia. Toisessa meidän piti päästä kuvitellun lankkuseinän yli. kaikkia vaa nosteltiin hirveeseen tahtiin. Kaks kerrallaan me vyöryttiin siitä yli. Toinen rasti oli sitten sitä, että meidän piti kiivetä semmosen palikan yli ja hypätä juustomonttuun samalla kun heitetään pallo patjoihin. Jopa tämmöinen hobitti onnistui ne molemmat tekemään :3.

Siitä sitten mentiin hämähäkinverkko-rastille. Siihen oli punottu semmonen verkko ja siitä piti mennä läpi. Nosteltiin vaa ihmisiä siitä yli ja läpi ja jotkut meistä meni ali. Ihan kiva rasti. 

Kirjaimia. Muodostakaa puupalikoista kirjaimia... F-kirjainta me ei onnistuttu kuulemma tekemään oikein. Meillä oli parikin erilaista. Ihan oikeen näköstä. Mut ei ne niille kelvannu. Piti olla just samanlainen kun niitten lapussa oli vastaus. Ja tietysti me ei koskaan saatu tietää miten se ois loppujen lopuks pitäny tehä.

Formulat. Joukosta valittiin kolme paria, jotka pääsee rullaamaan ympäriinsä. Ekassa parissa kuski anto sokolle "moottorille" ohjeita suomeks, Kakkoset anto enkuks ja kolmoset ruotsiks. Sitten valittiin vielä kolme joitten piti juoda pikkusen piimää. Myö loput vaa kateltiin vierestä ja huudettiin vauhtia.

Sitten samalla rastilla kaks eri tehtävää. Ensin oli semmone, missä tuutorit antaa ruumiinosia ja niiden pitää koskettaa maata. Esim kolme jalkaa ja kaks kättä, sekä takamus. Toinen tehtävä oli sitten semmonen, että meidän koko ryhmän piti asettua mahdollisimman tiiviisti ja tuutorit mittaa ympärysmitan. Me ruvettiin sitten kaikki kiipeilemään toistemme olkapäille ja mentiin mahdollisimman tiiviisti. 

Meistä tuli kirvesmiehiä. Viestin ideana oli juosta puupölkylle ja pamauttaa vasaralla naulaa, vasara seuraavalle. Mä en oo varma löinkö mä jopa ohi :DD.

Lopuks meillä oli sitten kaikkien ykkösten kesken sukkulaviesti. Ekan kolmen jonosa piti pahvilla leyhytellä pingispalloo. Seuraavat kolme hyppi sanomalehdillä ja viimeset kanto jotakuta reppuselässä. 

Kaiken kaikkiaan mukava päivä.

 

Koko alkuviikon ku oon ollu aika hissukka, niin siihen nähen aika hyvä, että aloin vähän puhumaan. No en ihmettele oikeestaan sitä, miks mä oon ollu niin hiljane. Ekaks ehkä tulee mieleen uus koulu. Sitten ehkä se tosiasia, että oon aika hyvin lukioni ainoo ernu. Meidän ryhmäki näyttää nopeesti vilkaistuna semmolta tasaselta massalta, missä kaikki vois olla ihan hyvin jotain urheilijoita ja hikuja. Ja sitten siellä eturivissä istuu tämmöinen pikkuinen ernu. Täysin erinäköinen kuin muut. Tottakai se herättää epäilyksiä. 

Mielenkiintoista oli myös se, että sain kuulla, että minusta oli puhuttu tänään. En tiedä mitä, koska agenttini ei ehtinyt kuulla. Nimeni lisäksi hän kuuli jotain siitä, että huhuja kiertää. Minua jäi kiinnostamaan , mitä kyseiset henkilöt minusta puhuivat, ja mitä huhuja minusta oikein liikkuu. Huhun pystyn toki jo melkein arvaan , mutta varmuutta minulla ei asiasta ole. 

Lukio on alkanut myös niissä merkeissä kivasti, etten ainakaan vielä ole joutunut kunnolla kiusatuksi. Minua ei ole ainakaan kuulteni nimitelty, eikä m,inulle olla tultu aukomaan. Tuntuu aika kivalta. Ehkä pientä toivoa on, ettei se alakkaan. Varmaks on tosin paha mennä sanomaan mitään tämän ekan viikon perusteella. Kahtoo sitten myöhemmin mitä tapahtuu. 

Tiedättekö Andrewin ja Gabrielin? Aavikkoketun, jolla toinen persoonallisuus? Hänen seurueensa sai tässä vähän aikaa sitten jatkoa. Nyt Andrewilla on isoveli Mikael. Ja Mikaelilla on tyttöystävä Melanie. Gabriel on siis Andrewin toinen persoonallisuus. Vähän niinkuin paha puoli. Tein myö Näistä kyseisitä hahmoista kuvan tonne blogin ylälaitaan. Sillä otin tämän esille. Henkilöt siis oikealta vasemmalle: Gabriel, Andrew, Mikael ja Melanie.

Mutta joo mä taidan tähän loppuun laittaa ihmisversiokuvan Mikaelista ja lähen hiipimään (päristelemään skopalla) nuorteniltaan.

Se on moro. Ja anteeks jaarittelu.

Tää syö mut sisältä ulos.

Tää koulu siis. Toinen päivä on ohitte ja jo tänään mietin ekaa kertaa koulujen alun jälkee, etten tuu selviimään.

Koulua mulla ei ollu ku sen verran et menin syömään ja parille tunnille ja kotiin. Silleen aika lepposaa. Ja aineet on semmosia helppoja. Enkkua ja äikkää.

Aamulla mulla oli taas tosi paha olo. Meinas siinä pikkusen oksettaa mut sain sen kuriin. Koulussa tosiaan ekana ruoka. Ei oikee maistunu... Siitä sitte äikän tunnille. Meidän piti kuunnella open selostusta ja sitte mennä pareiks/pieniin ryhmiin. Niissä ryhmissä vähä esiteltiin itteemme tarkotuksena esitellä meidän porukka muille. Siinä aloin sitte hiljalleen puhumaan ja nauramaan sen hiljasuuden sijaan. Ja sain ystävän. Kävi ilmi, että tämä samainen ihminen on samassa enkun ryhmässä. Siellä ne kaikki tutut... Tai no ne etäiset tutut. Hengissä selvisin koulupäivästä. Eri asia selvisinkö kotona. Enköhän ku tätä kirjotan.

Läksyjä ei tullu paljoo. Mut jo enkun läksyjen ensimmäisen tehtävän eka kohta sai mun aivot jumiin. Oon yleensä hyvä englannissa, mutta nyt varmaan rupesin panikoimaan niistä läksyistä vähän liikaa. Voi olla muuten eka kerta. Sitte siinä hetken ärtymisen ja melkein itkemisen jälkeen sain tehtävän vihdoin suoritettua. Eikä se ollut edes niin vaikea. Jos siis ymmärsin sen oikein. Äikkään sitte piti kirjottaa runo omasta nimestä. Tyylillä: minun nimeni on sitä, minun nimeni on tätä. Tykkään kirjottaa runoja. Mutta ensin tehtävänannosta en meinannut keksiä mitään. Keksin vain hyödyttömiä kelpuuttamattomia runomuotoja. Sitten kotona en enää muistanutkaan niitä ja satuin keksimään adjektiiveilla ja minua kuvaavilla sanoilla kivan runon. Jos vain se opettaja kelpuuttaisi sen. Tunnit siis menee mun osalta ainakin toistaiseksi aika hiljaisissa merkeissä. Kahtoo missä vaiheessa sitä pääsee taas valloilleen.

Huomenna sitä ois pitkä päivä... Kaheksasta neljään. Ruokailu ois jo klo 11, eikä mulla oo hyppytunteja. Jos mä en ota huomiseks eväitä mukaan niin mä kuolen. Huomenna ois myös tarkotus, et Emmi tulis meille. Tehtäs yhessä läksyt ja mentäs ehtii mulle ne pillifarkut. Jos vaikka löydettäs. Ja sitte mennään KAMYyn jos se vaan on. Voisin samalla kaupungista kahtoo jos sattusin löytämään mustaa nestemäistä kajaalia.

Iskä taas löysenti mun rajoja O.o. Normi kotiintuloaika on kymmeneltä, mutta sekin on neuvoteltavissa. Se ei nyt aio komennella mua esim. pois koneelta yms. kunhan vaan huolehin syömisen. Mun ei tarvii kysyy lupaa jos meen johonki. Pitää vaa aina tietää missäpäin oon. Saan aika hyvin aikatauluttaa ite nukkumiseni ynnä muut. Pitää kuitenkin tehä silleen että jaksan. Jos iskä epäilee et mun kiukkuilu tms. johtuu siitä että oon väsyny, niin siinä vaiheessa rajat pamahtaa takas. Aika hyvin. Hommien kuiteski pitää sujua yms. Tätä kaikkee se perusteli sillä, et mä oon kuiteski kohta jo 17. Mun pitää oppia vetämään ite omat rajani ja noudattaa niitä. Vapaus ja vastuu. Nyt ne alkaa olla mullakin eessä. Entistä enemmän.

Kiitos muute siitä, että mun blogin viewit on humahtanu jo neljän tonnin yli. Tack så mycket. Kiitän ja kumarran. Ootte ihania. Pus ;3.

Edistystä

Nii lupasin sitä parempaa kuvaa mun hiuksista. Täältä pesee ;3.

Joo ja tietysti loppuun tommone ihku lissukuva :DD. Tai emmä nyt tiiä onko toi semmone :DD.

Myöhemmin saatte vielä yhen postauksen joka kertoo jotain muuta :DDD.

Postausspämmi :DD.

Animecon pt. 3 Finale (Sunnuntai)

Ja tähän sitten sunnuntain kuvia. Kamerasta siis tosiaan loppu akku sunnuntaina ni kuvia on vähemmän. ja muutenki näistä on aika hyvin karsittu...

Sunnuntain kuvat koostuu pääasiassa FFFight-kuvista. Ja siellähän tietysti se akkukin loppui...

Mä ostin Animeconista ramunee ja pockyja. ja semmoset "moottoripyörälasit". Ja satuin löytämään (feikin mutta kuitenki söpön) Venäjä-figuurin. Se iloisesti törröttää mun hyllyn päällä :3.

Mut joo nyt on vihdoin sitten Animeconkin käsitelty ;3

Animecon pt.2 Iltabileet

Juu eli sen kummempia lätisemättä. Aikaa oon ja kone auki. Animecon kuvat jatkuu.

Koska pitäähän sitä olla tyylikäs ;).

Joo ja iltabileistä lähettiin puoliltaöin ja mentiin meille Veeran ja Emmin kaa nukkumaan. Kunhan ensin oltiin yritetty tukehuttaa mut mehuun.