Mä en älyy

...Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Ärsyttää kaikenlaiset stereotypiat ja luokitukset. Otetaan nyt esimerkiks seksuaalisuus. Ihmiset jaetaan ihan merkityksettömiin lokeroihin. Mitä väliä jos joku tykkää tytöistä ja joku pojista. Ei se kenenkään maailmaa kaada. Ihmisiä myö ollaan siinä missä muutki. Mun mielestä on ihan järjetöntä antaa ihmisille joku pakollinen paikka luokitussysteemissä. Ja sit niitä, jotka sattuu kuulumaan niihin joita ehkä sattuu olemaan vähän vähemmän, syrjitään ja kiusataan. Moititaan ja tehdään pilkkaa. Ei sillä pitäs olla väliä. Onhan neki just sellasia ku ite haluuvat. Ei kellää pitäs olla valittamista.

Itse olen siis bi. Sen te kyllä saatoitte aiempien postausten perusteella tietääkkin. Pystyn aivan avoimesti sen myöntämään ja olen sujut itseni kanssa. Toteutan itseäni juuri sellaisena kuin olen, muista välittämättä. Välillä tuntuu kuin olisin enemmän poika kuin tyttö. En anna sen stressata, koska tiedän että se on osa minua. Rakastan kumpaakin puolta itsestäni. Sekä sitä sisäistä poikaani, joka haluaisi murtautua esiin ja huonommalla tuurilla vetää kaikkia turpaan ja olla hyvin hellä ja romanttinen, sekä sitä pientä tyttöpuoltani, joka rakastaa röyhelömekkoja ja värejä, sekä haluaa sisäisesti tuntea olonsa prinsessaksi ja on huomionkipeä, kiltti pikkuinen. Rakastan kumpaakin, enkä täysin halua sulkea kumpaakaan pois. Haluaisin olla poika, muttei tyttönäkään olossa ole mitään vikaa. Keholtaan nainen, mutta mieleltään jotain muuta. En osaa oikein luokitella itseäni mihinkään. Enkä näe sille tarvetta. Luokitukset ovat hölynpölyä. Olen vain juuri sellainen kuin haluan olla. En pelkää muiden sanomisia. Olen oma itseni, eikä KUKAAN voi minua estää.

Porukat on aina sanonu mulle, et niille on ihan sama kenen kanssa oon ja ketä rakastan. Niille riittää et mä oon onnellinen ja that's it. Enempää en vois toivoo<3. Kiitti teille ku tuette mua jatkuvasti. Mun ei siis tarvinnu ees pelätä astumista kaapista. Sillä mä tiesin, et on okei olla erilainen. Mä tiesin, et sillä ei oo välii. Et mua rakastetaan silti.

Mä tiiän et kaikilla ei oo yhtä helppoo olla erilainen. Et porukat koittaa muuttaa tai häätää kotoo ku et ookkaa sellane ku muut. Kyllä se siitä. Uskotte vaa ite ihteenne ja osotatte muille et oot edellee se sama ihtes ku ennenki. Ehkä ne lopulta tajuu.

Järkyttävää... Mä oon taas kadottanu mun ruokahalun. Mulle tulee taas hirmu herkästi syödessä huono olo ja syön hirmu vähän. Mitään en kuitenkaan oksentele, mikä on hyvä. Mä oon taas laihtunu. Yleensähän se menee niin et kaikki kesällä ottaa vähä rennomin ja paino kertyy. Jotenki mä vaan tunnun hoikistuvan. Siltikään mun paino ei oo ymmärtääkseni puonnu. Jännä juttu. Mä en sillee oo kesällä hirveesti liikkunu. Tämmöne laiskimus kun oon. Ja suuren osan kesästäki oonsyöny ihan hyvin. Eli aikas tuhdisti ajoittain. Normi annoksia. Nyt sitte ehkä about viikko sitte se ruokahalu katos. Oli mulla miten nälkä tahansa nii en siltikää pystyny hirveitä syömään. Liian äkkiä tuli stoppi ja huono olo. Ja vähän ajan päästä taas hirvee nälkä. Äiti vaa sitte kaupassa yks päivä huomautti et oon laihtunu. Ja kerto et mun mummo oli huomauttanu asiasta viime tapaamisella ( joka oli pääsiäisen aikoihin?), onko mulla kaikki hyvin ku oon laihtunu. Mummo sitte oli meillä eile. Katotaan tuliko taas äitille raporttia. Äh. Taas mulla on vähä nälkä. Vaikka vasta äskettäin söin iltapalaa... Alkaa kohta huolestuttaa. Jos tää jatkuu. Nyt eiainakaa pitäs olla kellään valittamista et oisin ylipainone. Mä tiiän et se ei oo totta. Huomaamattani sain karsittua ihteni rantakuntoon. Kun kesä on ohi ja koulu alkaa. Ei siinä. En mä ikinä oo mikää ylipainone ollukkaa. Pitäs ehkäkuitenki vähä saaha vararavintoo kerrytettyä. Ettei tarviis koko ajan mässätä. Ja ei sitte alkas tulla mitää ongelmia tai luut alkaa törröttää. No thänks.

En oo koskaa oikein älynny näitäkää anorektikko-malleja. Mikä siinä on nii hienoo et on vaa pelkkää luuta ja nahkaa. Enemmän henkilökohtasesti arvostan malleja jotka on normaalikokosia tai vähän tanakampia. Ei silti kuitenkaan mitään ylipainoa tarvihe kerätä. Normaalikokoinen ja terve. Siitä teille uusi ihanne.

Mut ihan oikeesti. Tarveis ehkä pakottaa ihteni syömään. Jos ei kerrallamene niin paljon, nii syö useemmin. Ja lähtis liikkumaan... Ja nukkuis hyvin. Toivoo vaan ettei tästä mitään vakavempaa.

Joo jossain vaiheessa saattaa tulla jotain musiikkipostauksen tapaista ja loput Animeconista. Hups jäi sekin vähän kesken. Mutta joo. Se on moro. Loppuun saatte vielä ihkuja piirrustuksia ja maalauksia mitä oon tässä lähiaikoina tehny.