en henkeä saa
Mitä täytyy tehdä
Jotta elämä taas raiteilleen palaa
Kuinka elää pystypäin
Kun taivas kaatuu niskaan
On synkän hetken tullen
Vaikee piristyy
Silti jotkut kuitenkin
Siinä onnistuu
Itse en, itse en
Vaan masennun ja vajoan
Antaa elon rieputtaa
Ei mulla valtaa oo
Kohtalo jo polun päätti
Mitä kulkea täytyy
Ei oo mulla sananvaltaa
Täytyy silti jatkaa
Täytyy jatkaa matkaa
Vaik kuinka masentais
Yksi pieni sanakin
Yksi kyynel poskellain
Voi muuttaa polun suuntaa
Kaikki tiet Roomaan käy
Sanoo sananparsi
Myös meidän polkumme oma
Johtaa samaan paikkaan
Kaikkien määränpää
Päätepysäkki
On yksi ja yhteinen
Jokaisen jäätävä on kyydistä
Kun päätepysäkki koittaa
Tällöin kuolema
On meidät kaikki korjaava
Ja kohtalomme polku
Päättyy seinään harmaaseen
Siitä eteenpäin
Ei kukaan tiedä
Minne pilvipolku johtaa
Johtaako se kristallilinnaan
Jossa kaikki hyvin on
Vai onko kaikki kuumaa
Kun Helvetin lieskat polttaa
Vaan onko kellään käynyt
Mielessä pikkuruisessa
Et elämä voi jatkua
Jossain toisessa paikassa
Tai ehkä sielun rippeet
Jää tuuleen leijumaan
Joskus kuulee tuulen soivan
Silloin sielut laulaa
Sielut jotka haluaa
Terveisensä kantaa
"Täällä olen ylläpäin
Kaikki hyvin on."
Voi joku leikkii rinsessaa
Tai ritaria koreaa
Voi kuvitella olevansa ihan mikä vaan
Jokaisella päämäärä
Se päätepysäkki kuitenkin
Aina sama on
Siitä voi kuitenkin
Johtaa minne vain
Pilvipolku hentoinen
Joka tähtiin viepi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti